Matkan päällä

Terveisiä Frankfurtista! Muutaman tunnin yöunien, joidenkin kilometrien ja yhden syödyn eväsomenan jälkeen on tarkoitus odotella kun lentokone ottaa ja lähtee kohti Zagrebia n. 13.30 Suomen aikaa.

Meillä oli eilen Kansanlähetysopistolla kaikkien opiskelijoiden yhteistä illanviettoa, jossa leikittiin erilaisia leikkejä, laulettiin ja jopa zumbattiin erään gospel-biisin tahtiin. Mukavan illanvieton jälkeen pitikin pikkuhiljaa sanoa heipat ystäville ja ottaa poikaystäväni E:n kanssa suunnaksi erään ystävän luona sijannut yösija.

Olimme syöneet iltapalaa opistolla, mutta siitä huolimatta ilahduin kun E oli ottanut mukaan tarvikkeita yhtä lempiruokaani, turkkilaista menemeniä, varten. Kyseessä on hyvin yksinkertainen tomaatin, kananmunan, sipulin ja mausteiden yhdistelmä, mutta tykästyin siihen kun E teki sitä ensimmäistä kertaa viime keväänä. :)

Muutaman tunnin yöunien jälkeen suuntasimme lentokenttää kohti. Olin tehnyt check-inin jo netissä eilen, joten ei tarvinnut muuta kuin jättää matkalaukku ruumaan. Kun tuli aika siirtyä turvatarkastukseen, konkretisoitui lähteminen lopultakin.

Tänään on ymmärtääkseni vielä pari tilaisuutta naapuriseurakunnassa kun pääsemme Kroatiaan. (Monikkomuoto tarkoittaa, että eräs ystäväni on myös harjoittelussa samassa seurakunnassa kuin minä. Siitä olen iloinen. ^^) Huomenna lähtö rannikolle!

Lopuksi vielä päivän sana, jonka siivittämänä oli hyvä tänä aamuna herätä ja lähteä matkaan:
Hyvä on Herra! Iäti kestää hänen armonsa, hänen uskollisuutensa polvesta polveen. (Psalmi 100:5)

Menemenin ohje ^^

Vielä Suomen maan kamaralla - pakollinen selfie

Saattajani :)

Tässä sitä jälleen mennään!

Olet syystä tai toisesta päätynyt blogiini, jonka tarkoituksena on seuraavien kuukausien aikana kertoa kokemuksia ja ajatuksia liittyen Kroatiassa olemiseen. Hei vain! :) Miten päädyin, tai oikeammin, miten päädyn kyseiseen maahan, sillä tätä kirjoittaessani olen vielä Suomessa. Lento Zagrebiin Frankfurtin kautta lähtee huomenaamulla 6.45. En haluaisi edes ajatella kuinka aikainen aamu on tulossa...

Mutta, asiaan. Kuten tuossa ylhäällä blogin otsikon alla lukee, olin vuoden 2014 syksyllä Diakonia-ammattikorkeakoulun kautta työharjoittelussa Kroatiassa kolme kuukautta eräässä luterilaisessa seurakunnassa. Palattuani Suomeen olen kaivannut päästä takaisin, edes joksikin aikaa. Suunnitelma rakentui rukousten siivittämä lopulta niin, että valmistumiseni jälkeen vietin kevään Ryttylässä Kansanlähetysopiston Raamattulinjalla, kesän kotiseurakuntani kesänuorisotyönohjaajana ja kun syksy koitti, alkoivat opinnot viimein Kansainvälisyyslinjalla. Kyseinen linja yhdistää mielestäni hyvällä tavalla Raamatun, lähetystyön ja haaveen palata takaisin maahan, joka on saanut paikan sydämessäni.

Todella moni on kysynyt fiiliksiä liittyen lähtöön. Tänä iltana on tarkoitus mennä poikaystäväni kanssa erään ystävän luokse yöksi ja aamuyöllä hänen kanssaan suunnata lentokentälle. Vielä en osaa täysin suhtautua siihen, että seuraavat neljä kuukautta olen poissa Suomesta. Viime kerralla muistan suurimpana kaipauksena olleen kummityttöni, ja niin se taitaa olla tälläkin kertaa (perheeni ja ystäväni, te kuljette myös vahvasti mielessäni).

Olen miettinyt jo että mitä ostan ensimmäisenä kun pääsen paikalliseen ruokakauppaan. Osa minusta on siis jo järjestelemässä asioita toisessa maassa. :D En tosin ehdi olemaan kauaa paikallani, kun torstaina kutsuu norjalaisten järjestämä neljän päivän kansainvälinen nuorten johtajien koulutus rannikolla, minne minua pyydettiin kuskiksi. Siitä tarkemmin myöhemmin.

Viime kerralla blogitekstejä syntyi ekan kuukauden aikana useampi, minkä jälkeen niiden määrä romahti. Tällä kertaa yritän kunnostautua ja kirjoitella edes lyhyempiäkin pätkiä. Minua saa tökkiä jos ei ala kuulumaan tai jokin asia kiinnostaa enemmän. Kerron ja otan asioista selvää mielelläni. :)

Ensi kertaan!

Rukousaiheita:
- puolitoista viikkoa sitten venähtänyt alaselkä, että se parantuisi täysin eikä haittaisi hommia
- matka Kroatiaan
- koulutus rannikolla ja että voisin olla siellä juuri sellaisena apuna kuin on tarvis
- kiitosaiheena asioiden järjestyminen ja ihanat lähimmäiset

Suomen syksyn kauneutta ennen lähtöä