maanantai 6. lokakuuta 2014

Tiivistetysti pitkä (eli vko 39, 2. vko Kroatiassa!) ~ osa 1

Ihan ekaksi, katsokaas blogin uutta ilmettä! Sain siihen viimeinkin vaaleanvihreää. ^^ Kyllä tätä blogia oppii käyttämään, kunhan vain kokeilee. Väää, edellisestä kirjoituksesta on kauheasti aikaa ja on niin paljon muistettavaa ja kirjoitettavaa... o.o;; No, tästä lähtee! Otsikoin päivät kivasti jotta pysytte hyvin kärryillä (mie mukaanlukien). :)

Maanantai 22.9.2014

Kotitekoisia Raffaelloja
Anne siivoaa :)
Juu ei hajuakaan mitä silloin tapahtui... Eikun hei! Meidän PITI mennä katsomaan hevosia Goranin kanssa, mutta ämpäristä kaadetun sateen takia päätimme siirtää vierailun toiselle päivälle. Aamun olimme tuttuun tapaan syöneet aamupalaa ja datanneet keittiössä. Tiedä mikä siinä on, mutta kun saakin yllättäen paljon suunnittelematonta aikaa käteen, niin siinä on kaksi vaihtoehtoa: käyttää kyseinen aika hyödyksi tai lillua vaan jossain olemattomuudessa. Me päätimme olla hyödyllisiä. Anne imuroi alakerran, mie yläkerran ja pesimme pari koneellista pyykkiä. Käytiin me kaupassakin ja Minna teki päivälliseksi meille hyvää makaroni-soijarouhe-kasvis-laatikkoa. Toimiva työnjako siis. :) Lopuniltaa taisimme vain oleskella... Ana (jos oon ennen sanonut häntä Annaksi, niin hänen nimensä onkin vain yhdellä n:llä) opetti päivän aikana toiselle Suomen vieraallemme kuinka tehdään kotitekoisia Raffaello-kookospallosia (joista tulee mieleen eräs venäläinen ystävä, joka pitää niistä kovasti). Mekin saimme maistaa, ja vaikken kookoksesta oikein pidäkään, niin nämä maistuivat ihan hyviltä. :)

Tiistai 23.9.

Eva päivänokosilla
Erään illan stand up-videoiden antia
Aamulla Suomen vieraamme palasivat takaisin Suomeen. Me tytöt söimme ja datasimme neljään asti, jolloin siirryimme Elinan toimistoon kirkolle. Hän sanoi ensin muutamia asioita meille yhteisesti, jonka jälkeen juttelimme hänen kanssaan kahden kesken, jokainen vuorollaan. Elinan kanssa tuli puhuttua tavoitteista, harjoittelun haasteista ja elämästä. Tarkoitus oli puhua puolisen tuntia, mutta aika venyi kolmeen varttiin ja enemmänkin olisin mielelläni puhunut, mutta piti päästää seuraava, toisin sanoen Minna, ovesta sisään. Odotellessa juttelimme Annen kanssa ja tapasimme myös Railin, joka on ollut kauan töissä harkkakirkollamme. Anne löysi pallon, jossa luki Brazil. Ei niistä brasilialaisista pääse eroon (mikä on kyl ihan kivaa). :D Pallon potkimista, pihan ja etanoiden ihmettelemistä ja syvällisten pohtimisia, kuten miltä oma ääni kuulostaa omissa ja toisten korvissa?
Uunia odotellessa

Minnan jälkeen tuli Annen vuoro. Minna liittyi seuraani ulos ja en edes muista millä aloitimme keskustelumme, mutta päädyimme lopulta puhumaan seurakunnan nuorisotyöstä, sen sisällöstä ja Jumalan sanan eli Raamatun sekä opetuksen tärkeydestä. Jaoimme kokemuksia ja mielipiteitä ja täytyy sanoa, että oli oikein mielenkiintoista. :)

Iltapäivän aikana saapui myös uusi Suomen vieras, herra P. Ei täällä suomalaisista pulaa tule kun viikonloppuna Kutinaan saapui n. 30 hengen suomalaisryhmä. Mutta siitä enemmän myöhemmin. Kun olimme kaikki jutelleet Elinan kanssa, lähdimme koko porukalla ensiapuun koska Minna oli ollut kipeänä jo pari viikkoa. Päivystyksessä oli vain yksi nainen ennen meitä eikä senkään jälkeen mennyt kauaa kun Minna sai antibioottikuurimääräyksen ja lähdimme seuraavaksi syömään King's pubiin. Elina suositteli kyseistä ravintolaa ja emme kyllä pettyneet. :) Ruoka oli hyvää ja oli mukavaa käydä syömässä "ohjaaja ja hänen harjoittelijansa"-kokoonpanolla. Tulette kuulemaan King's pubista vielä monta kertaa. ;)
Onko Suomessa tän kokoisia etanoita?

Syömisen jälkeen kävelimme kämpille ja törmäsimme herra P:hen, joka kysyi että haluaisimmeko tulla vielä ylös juttelemaan. No mikä jottei! Loppuilta meni mukavasti jutellessa ja herra P:n opettaman kommunistipokerin parissa. Nukkumaankin pääsimme suhtkoht hyvissä ajoin.

Keskiviikko 24.9.

Keskiviikkona heräsin jo puoli seitsemältä, koska rakas ystävämme Neno oli aiemmin vitsaillut aikatauluistamme ja todennut että tänä aamuna tultaisiinkin töihin jo seitsemäksi. Päätin selvittää että kuinka tosissaan mies oli ja olin ulkona 6:44. Menin keittiöön odottamaan ja odottaa sainkin noin parikymmentä minuuttia, mutta kuten arvata saattaa, Neno ei saapunut pirteänä töihin vielä siihen aikaan. Tiesin ettei hän ollut tosissaan, mutta joskus on ihan hauska tehdä jotain randomia ja katsoa kuinka käy. :D Palasin lopulta takaisin nukkumaan ja heräsimme tyttöjen kanssa uudestaan ennen yhdeksää ja puoli kymmeneltä istuimme kirkolla naisten raamattupiirissä. Luimme viimeisen eli 31. luvun Sananlaskuista ja keskustelimme aiheesta, muun muassa naisena olemisesta. Oli mahtavaa kuulla naisten omia elämänkokemuksia ja lukea Raamattua pitkästä aikaa yhdessä. Elina veti ja myös käänsi meille koska valitettavasti kielitaitomme ei ole kovinkaan kummoinen. :)

Ensiapu / Päivystys

King's pubia sisältä päin






King's pub Salad <3



Seittemältä pystyssä!

Torin sisäpuoli (ulkopuolella oli paljon lisää)
Kaikkia vesipulloja ei otettu mukaan vaan sen sijaan kuvattiin.





Viinitilan maisemia

Viikuna :o


Anne puunhalaaja :)




Tää oli viä isompi mitä kotona!

Kauniita hopeaisia lehtiä :)


Metsän samoilijat

Suolakeksejä ja ajvaria

Paprikoita paistumassa


Raamiksen jälkeen juttelimme Elinan kanssa loppupäivän ohjelmasta, joka tosin vähän ajan päästä muuttui kun Ana tuli ehdottamaan meille että lähtisimme vierailemaan hänen tyttärensä viinitilalla iltapäivällä. Ennen tätä lähdimme kuitenkin Annen ja Minnan kanssa käymään läheisellä torilla, joka pidetään joka keskiviikko aikaisesta aamusta iltapäivään. Paljon vihanneksia, kenkiä, vaatteita ja puisia kädentaidon tuotteita. Matkaan tarttui pussillinen kuivattua basilikaa. :3 Tästä jatkoimme Annen kanssa kirjakauppa Tipiin Minnan mennessä lepäämään kotiin. Kirjakauppa! <3 Ostimme englanti-hrvatski-sanakirjat ja kaupanpäällisiksi ystävällinen myyjä (joka jutteli meidän kanssa vähän muutenkin) antoi Kutina-kuulakärkikynät. Nyt on todisteet että ollaan oltu täällä! Ruokakaupassa käydessämme meillä meni mukavasti aikaa Jana-vesipullojen tutkiskeluun sillä niissä oli jokaisessa jokin viisaus. Kesti oman aikansa valita molemmille juuri se oikea pullo. Mie valitsin sellaisen missä luki "Love is only a word until someone comes to give it a meaning." = "Rakkaus on vain sana kunnes joku tulee ja antaa sille merkityksen." Kotona söimme täysjyväpastaa ja kananugetteja. Ruoan jälkeen itsestäni paljastui jälleen se osa miusta, joka ei ihan aina ajattele mitä tekee. Otin lautaselle jäljelle jääneet nugetit ja ketsupin ja suuntasin varmoin askelin vessanovelle, kunnes käsi kahvalla pysähdyin ja kysyin Annelta: "Hetkinen, mitä tässä juuri tapahtuu?" Me molemmat purskahdimme nauruun ja kesti hetken ennenkuin rauhoituimme taas ja pääsimme lähtemään Anan kyydillä viinitilalle. Mie niin tykkään näistä maisemista täällä! Ihania vanhemman näkösiä taloja, suloisia puutarhoja, vehreyttä ympäriinsä ja kauniita värejä. :)
Kotitekoista likööriä itsekoristelluissa pulloissa

Viinitila ei ollut kaukana keskustasta ja perillä eteemme avautui upea maisema viiniköynnöksineen, vihreine kukkuloineen ja sinisine taivaineen. Minna ei valitettavasti pystynyt tulemaan mukaan, mutta ajattelimme että haluamme kyllä viedä hänet sinne joku toinen kerta. Tapasimme Anan tyttären ja tämän miehen, jotka olivat työn touhussa ja toivottivat meidät tervetulleiksi. Luulimme että tulimme tilalle auttamaan ruoanlaitossa, mutta Ana antoikin meille käteen hassunnäköiset hedelmät eräästä puusta (osoittautuivat myöhemmin viikunoiksi) ja näytti meille tien metsään. "Teillä on kaksi tuntia aikaa seikkailla, antaa mennä!" oli viesti. :) Mahtavaa!!

Anne koristetarrojen kanssa
Lähdettiin sitten Annen kanssa kulkemaan hieman mutaista alamäkeä ja ei kauaa mennyt kun allekirjoittanut muksahti takamukselleen. Ylös vain ja matka jatkui. Lyhykäisyydessään: korkeita kauniita puita, ruusunlehtimattoja, valoa, pienen ihmisen suurta ihmettelyä ja seikkailemista ympäri metsää. Jossain välissä kysyin Annelta että tietääkö hän miten päästään takaisin. Vastaus oli suunnilleen niin että "no kun me tultiin tuolta ja mennään tästä ja kierretään tuolta niin mennään varmaan oikeaan suuntaan". Luotin kuitenkin hänen suunnistustaitoihinsa sillä tuntemani suunnistajat eivät ole aiemminkaan erehtyneet. :) Jossain välissä Ana soitti meille ja kehoitti kääntymään takaisin. Se ei kuitenkaan ollut niin helppoa kuin ensin ajattelimme, mutta maalaisjärkeä käyttäen pääsimme erään talon läheisyyteen, jonka viereisestä portista eräs mies tuli metsään muovisanko kädessään. Hän kysyi meiltä että olimmeko mekin sienestämässä. Valitettavasti emme, vaan tarkoituksena oli päästä takaisin viinitilalle. Mies ohjeisti meidät tielle ja jatkoimme sitä pitkin kunnes Anne muisti erään tien josta olimme kääntyneet aiemmin autolla. Pääsimme perille tilalle ja Ana otti metsän tutkijat iloisesti vastaan. Ennen lähtöämme saimme maistaa kotitekoista seljankukkamehua, jutella Anan tyttären kanssa ja nähdä, kuinka paprikoita, munakoisoja ja muita vihanneksia paistetaan uunissa talvea varten. Maistoimme myös ajvar-nimistä sosetta (ainakin paprikaa, munakoisoa ja valkosipulia), joka maistui aika hyvältä. :) Saimme kyseistä sörsseliä myös purkillisen kotiin. Kello läheni tässä vaiheessa jo viittä ja meidän piti lähteä Anan kanssa naisten toimintakerhoon kirkolle. Kiitimme ja poistuimme paikalta.
Seurakunnan naisia ja kirkon pienoismalli :)

Toimintakerhossa juttelimme naisten kanssa, katselimme kuinka he päällystivät Kutinan kirkon 100-vuotisjuhlia varten tehtyä pienoismallia paperikiehkuroilla ja koristelivat suomalaisryhmän lahjoja (hilloa, mehua ja likööriä). Anne kävi myös potkimassa palloa Goranin kanssa ja heillä taitaa olla pienimuotoinen jalkkiskisa meneillään (Anne tietääkseni johtaa).

Kahdeksan maissa löysimme itsemme M18-tanssistudiolta. Menimme hakemaan herra P:n ja hänen tyttöystävänsä Carlan (yksi M18:n tanssijoista ja tosi mukava) syömään kanssamme King's pubiin. Hyvää ruokaa, hyvää seuraa, mikäs siinä ollessa. :) Kämpillä pelasimme vielä Annen ja herra P:n kanssa kommunistipokeria Minnan mentyä nukkumaan. Keskustelimme myös kaikenlaisesta niinkin mielenkiintoisesta että keskustelut kestivät puoli kolmeen asti yöllä. Hups... ^^''

To be continued...

Ps. Anteeksi että nuo kuvat ovat ihan miten sattuu, toivottavasti saatte niistä edes jotain selvää... :')

2 kommenttia:

  1. Ensiksi:Rafaellot on hyviä!Toiseksi: Etkös oo ennen nähny tuoretta viikunaa? Sen kuvahan on kuivattujen viikunoiden pussin kyljessä? Kolmanneksi: ihanaa että teillä tekemistä riittää ja viihdytte!

    VastaaPoista
  2. Ensiksi: On ne ihan ok :)
    Toiseksi: Totta! Hitsi ku ei tullu aateltua aiemmin! Mutten kyl muista että olisin livenä sellaista nähnyt. :o
    Kolmanneksi: Jep, sitä kyllä riittää. :) Mut on myös hetkiä jolloin saa vain olla. Ja meillä on ihana ohjaaja joka kans varmistelee että lepäämme myös.

    VastaaPoista