Kutina!

Lento Frankfurtista Zagrebiin sujui mukavasti ja nopeasti. Koneen laskeuduttua totesin vain itsekseni: "Finally! Hello Croatia!" Aurinko paistoi ja passintarkastuksessa soperrettujen muutaman kroatialaisen sanan jälkeen siirryin hakemaan matkalaukkuani hihnalta. Samalla tapasin hyvän ystäväni Taijan, joka oli laskeutunut suunnilleen samoihin aikoihin kuin minäkin.

Meitä vastassa oli Sansan lähetystyöntekijä ja Kutinan seurakunnan kirkkoherra Elina Braz de Almeida. Hän oli myös harjoittelunohjaajani kun olin DIAKin harjoittelussa pari vuotta sitten. Ensimmäinen asia jonka teimme, oli ajaa McDonaldsiin nopealle ruoalle ennen matkaa Kutinaan.

Kutinassa kävimme Taijan kanssa viereisessä kaupassa ja majoituimme sen verran mitä ehdimme, ennen kuin lähdimme naapuriseurakuntaan Veliki Zdenciin tilaisuuteen, jonne oli kutsuttu ihmisiä lähimmistä seurakunnista. Kutinan seurakunnasta lähti pakettiautollinen ihmisiä, ja täytyy sanoa että oli unenomaista päästä jälleen näkemään heitä parin vuoden jälkeen. <3 Sää oli kuin morsian ja ihmiset olivat tosi iloisia nähdessään toisiaan, jotkut pitkänkin ajan jälkeen. Me Taijan kanssa yritimme tervehtiä ihmisiä ja saimme myös juteltua erään pariskunnan kanssa, joka on ollut Kroatiassa lähetystyössä. Puolin ja toisin olimme yllättyneitä kun tapasimme lisää suomalaisia täällä.

Veliki Zdencistä

Ilta kului sosialisoiden, iltapalaa syöden ja kun siirryimme sisälle, tervehtivät työntekijät eri seurakunnista ihmisiä. Elo-syyskuun synttärisankareita juhlittiin myös ja heille jokaiselle luettiin oma raamatunkohta. Taijalla oli synttärit elokuussa, ja hän sai kohdan Psalmi 119:171-174. Illan aikana pääsin myös tutustumaan erääseen tyttöön, joka sanoi tulevansa myös viikonlopuksi nuorten johtajien seminaariin rannikolle. Hän kiinnostui Nikon järjestelmäkamerastani, jonka olin juuri ostanut eräältä ystävältäni. Kaiken kaikkiaan ilta oli mukava, mutta oli myös hienoa päästä sänkyyn päivän päätteeksi. :) Tästä tämä alkaa!

(Palatakseni hetkeksi vielä lennolleni, niin katsokaahan näitä seuraavia kuvia yläilmoista. Kuinka pieneksi itsensä voi tuntea Jumalan luomistyön edessä?)