Päätimme Taijan kanssa lähteä 10.10. vapaapäivän kunniaksi kiertelemään Kroatian pääkaupunkia, Zagrebia. Missionamme oli löytää talvitakit viilenevän sään kukistamiseksi. Parin sadan metrin päässä kirkosta olevalla bussiasemalla kaksi tyttöä toisti mukavalle lipunmyyjälle saman lauseen: "Jedan karta u Zagrebu, hvala." En ole ihan varma, oliko "Zagrebiin" oikeassa muodossa, mutta saimme liput ja siirryimme ulos odottamaan bussia. Kyseinen kulkuneuvo täyttyi nopeasti ja kuskin piti etsiä mulle istumapaikkaa hetken, kunnes se löytyi erään miehen vierestä.
Zagrebissa ehdimme kiertelemään rautatieaseman lähellä, katutason alla olevassa "kauppakeskuksessa" jonkin aikaa, kunnes päätimme lähteä katsomaan taivasalla olevaa osaa. Päädyimme pääaukiolle, jonka jälkeen Taija sanoi erään katedraalille vievän kadun näyttävän houkuttelevalta, joten lähdimme kulkemaan sitä. Emme tosin kävelleet montaa kymmentä metriä kameroidemme kanssa, kun eräs mies totesi meille jotain turisteina olemisesta. Pysähdyimme vaihtaaksemme muutaman sanan, mutta kyseinen kohtaaminen venyi kolmen tunnin keskusteluksi ja kiertelyksi, joka päätyi myös katedraalille. Tapaamamme mies oli koditon, maailmaa kiertelevä pohdiskelija. Keskustelimme muun muassa kodittomista, elämästä ja Jumalasta. Hyvin mielenkiintoista oli, että hän muistutti kovasti erästä näyttelijää ja oli jopa saman ikäinenkin. Mysteeri jäi elämään, mutta me kaikki kolme olimme sitä mieltä, että kohtaaminen oli hyvä ja silmiä avartava. Mies saattoi meidät katedraalissa käymisen jälkeen lopuksi vielä bussiasemalle, missä söimme pienen päivällisen ennen matkaa takaisin. Bussissa vaihdoimme Taijan kanssa muutaman sanan siitä, kuinka oma talvitakin tarve muiden tarpeiden kanssa haihtui kun keskustelimme miehen kanssa. Liian harvoin sitä pysähtyy miettimään ja kiittämään kaikesta siitä, mitä on elämässä saanut. Mistä sinä saat olla tänään kiitollinen? Ruoasta, katosta ja seinistä, vaatteista, harrastuksista, läheisistä, omasta rauhasta, elämästä? Entäpä maailman suurimmasta ilosanomasta:
Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa,
jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi
iankaikkisen elämän. (Joh. 3:16)
Joka tapauksessa, vaikkemme löytäneet talvitakkeja, löysimme jotain paljon parempaa. Free day well spent. - Vapaapäivä hyvin käytetty.
 |
| Kyseisen kahvilan nimi muistuttaa eräästä eestiläisestä naisesta, jonka yksi tunnuslausahdus on tämä. :D |
 |
| Museo ja rautatieaseman edessä oleva puisto, jonka päälle laitetaan talvella erityiskerros ja luistelukenttä. |
 |
| Pääaukion bluescreen |
 |
| Katolilainen katedraali - ei voi ulkonäköä moittia. |
 |
| Pääaukio |
 |
| Hieno rakennus - ja keltainen auto! |
Oi tip-top ja keltainen auto! Pikkuveli H:lta tietenkin terveisiä jälleen! Voikaa hyvin <3 t. Vasta
VastaaPoista